HOT-viikon torstaina 18.11.2021 vietimme Alumnipäivää Albertinkadun Agorassa. Saimme vieraaksemme lukiomme entisiä opiskelijoita, jotka kertoivat mm. kuulumisia opiskelu- ja työelämävalinnoistaan. Tämä vierailu mahdollistui korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön puitteissa. Näin tarjoutui oiva tilaisuus esitellä alumneja, ja nykyisten ja entisten opiskelijoidemme tavata toisiaan. Tarjolla oli Tunne Työ -hankkeen mahdollistamana kahvia ja kakkua.
Tilaisuudessa herkuteltiin myös Tylyn Timanttien – Tiedetutorien – loistokkaasta demonstraatioilottelusta. Heidän tekemisessään välittyivät ilo, innostuminen ja onnistuminen! Meno oli mahtava! Se oli nautinnollista, se oli coolia ja siistiä – se oli suorastaan HOT-viikon kuuminta HOTtia! Sitä oli herkullista seurata!
Tiedetutorimme edustavat lukiossamme täyttä, tiukkaa tiedettä. Heidän tekemisessään välittyy iloinen oppiminen. Lausahdus: “Minkä ilolla oppii, sitä ei unohda!” sopi tähänkin näytöshetkeen mitä upeimmin. Koko ryhmä toimi saumattomasti yhteen. He auttoivat koko ajan toinen toisiaan ja huolehtivat, että toiminta säilyi turvallisena. Tiedetutortoiminta onkin yhdessä tutkimista, etsimistä ja löytämistä luovimmillaan. Se on kaunista. Se on edustavaa esiintymistä – simppelisti ihan vaan parasta!
Kiitos valtavasti upeat tiedetutorimme mieleenpainuvasta tieteen parissa ilottelusta! Toimitte asiantuntijan ottein! Kiitos myös kuulijoille ja katsojille kiinnostuksesta näytöksen seuraamiseen ja uskaltautumisesta osallistumaan esiintyjiemme demonstraatioihin! Onnelliseksi lopuksi tiedetutorimme kiittivät mitä sydämellisimmin yleisöä! Kiitossanojen seassa kaikui myös sanoma, miten he arvostavat tätä toimintaa ja miten paljon he näin toimiessaan oppivatkaan! Niin .. ja vielä, voisiko esitys kauniimpiin sanoihin päättyä kuin erään tiedetutorin tokaisuun: “Tämä oli kivaa! Koska meillä on seuraava vastaavanlainen tapahtuma? Tuleeko tällaisia?” Siinä hetkessä emme osanneet vastata. Nyt vastaamme: “Kyllä tulee! Malttakaamme vain odottaa!”
Fysiikan lehtori Kalle Vähä-Heikkilä Turun TSYK:stä tuli lukioomme 16.11. 2021 esittelemään fysiikan demonstraatioita pääkaupunkiseudun opettajille. Esitykseen saapuikin ilahduttavasti hieman yli 20 opettajaa ja mukana olimme myös me, lukiomme kaksi innokasta tiedetutoria, Oskar Orko ja Oskari Zuccaro.
Lehtori Kalle Vähä-Heikkilä on kokenut demonstraatioiden esittäjä. Hän on esittänyt niitä ympäri Suomea ja ulkomaillakin. Hän vieraili jo aiemmin koulussamme muutamia vuosia sitten niinikään MAOL Helsingin kerhon järjestämässä vastaavanlaisessa demonstraatioillassa.
Demonstraatioista opettajat saivat oivallisesti käyttöönsä arvokkaita valmiita kokeita ja vinkkejä omille oppitunneilleen. Näitä demonstraatioita voi suorittaa myös kotona (varovaisuus ja turvallisuus huomioiden), sillä niihin tarvittavat tarvikkeet ovat edullisia ja helposti saatavilla. Kalle on myös tunnettu siitä, että hän keksii ja kehittää itse erilaisia kokeita fysiikan eri osa-alueiden ilmiöiden havainnollistamiseksi.
Esimerkiksi staattisen sähkön demonstroinnissa tarvittiin vain kolme asiaa: PVC-putki, alumiinitölkki ja turkisnahka tai muovipussi. Karvaisen turkisnahan hankaus PVC-putkea vasten aiheuttaa staattisen sähkövarauksen ja kun putken vie alumiinisen tölkin lähelle, niin se vetää sitä puoleensa – aivan kuin taikatempun tekisi.
Parhain demonstraatio mielestäni oli Kallen näyttämä pilven aikaansaaminen pullossa. Pullon korkkiin oli porattu reikä, johon mahtui polkupyörän venttiili. Muoviseen pulloon laitettiin etanolia (käytössä oli 0,5 l pullo). Kun korkki oli kiinni pullossa, pumpattiin venttiilistä ilmaa pulloon, kunnes sitä ei enää pystynyt pumppaamaan lisää. Sitten korkki avattiin, ja nopean paineen muutoksen ansiosta vesi tiivistyi etanolimolekyylien ympärille muuttuen pilveksi pullon sisällä.
Niin – tilaisuuden alkaessa Kalle käynnisti koulun kellon kemiallisen sähköparin voimin. Elektrodeina toimivat kupari- ja magnesiumlevyt ja elektrolyyttinä toimi appelsiinimehu. Kello lähti kauniisti käyntiin ja jaksoi tikittää yhtä hyvin kuin me kuulijat koko näytösiltamme ajan.
Sähkömagneettisesta induktiosta esimerkkinä Kalle demonstroi meille, miten langattoman sähkövirran avulla lamppu saatiin kirkkaasti hehkumaan käämiksi kierretyn johtimen ja induktiolieden avulla.
Mielenkiintoinen koe oli myös ns. Hedronin putkella aikaansaatu ääni. Hedronin putki on avonainen, suora metalliputki, jonka sisällä on tiheä metalliverkko. Kalle lämmitti putkea ensin Bunsen-polttimen liekillä. Otettaessa putki pois liekin päältä ja pidettäessä sitä pystyasennossa se alkaa soida – syntyi seisova aaltoliike. Vaaka-asennossa ääni lakkasi, koska ilmavirtaus putken sisällä lakkasi.
Tiedetutorimme Oskar Orko pääsi assistentin tehtäviin demonstroitaessa mm. äänen nopeuden määritystä kaiun avulla. Välineinä olivat sama PVC-putki, jota käytettiin hankaussähkön osoituskokeessa, sekä naksutin (koirille tarkoitettu vempain), mikrofoni ja Vernierin laitteisto.
Kalle oli suunnitellut ja rakentanut yksinkertaiselta näyttävän välineen ominaistaajuuksien demonstroimiseen ja ymmärtämiseen. Liikuteltaessa välinettä pöydän päällä edestakaisin erilaisilla taajuuksilla taajuudesta riippuen erikorkuiset metallitangot, joiden päihin oli kiinnitetty puupalikat, alkoivat värähdellä omilla ominaistaajuuksillaan. Tietty taajuus sai jonkun metallitangoista pysähtymään – oivallinen keksintö yksinkertaisuudessaan.
Kiehtovat, näyttävät ja erinomaisen mielenkiitoiset demonstraatiot Kalle esitteli meille käyttäen kuivajäätä eli kiinteää hiilidioksidia. Ensiksi hän synnytti meille komeetan! Lähtöaineina Kalle käytti hiekkaa, etanolia, kiinteänä orgaanisena aineena vehnäjauhoja ja lisäksi vettä. Kuivajäätä hän tarvitsi saadakseen seokseen riittävän kylmät olosuhteet – ja sitten vain vaivaamaan, kuten leipuri taikinaa konsanaan. Tuloksena syntyi upean näköinen, aivoja muistuttava möhkäle – itse luotu komeetta!
Aplodit raikuivat Kallen onnistuessa synnyttämään sublimoituvan kuivajään avulla hiilidioksiditäytteisen valtavan pallon, joka rikkouttui näyttävästi leviten juhlalliseksi usvaksi näytöspöydälle ja lopulta lattialle asti. Se oli kuninkaallinen päätös upealle illalle!
Illan aikana otimme kuvia ja videoita, joita katsellessa pääsee hienosti illan fantastiseen tunnelmaan. Siinä väreili, paitsi jälleennäkemisen ilo, myös innostus ja kiinnostus kaikkea uutta ja lumoavaa kohtaan. Kaikki tällainen onkin luonnontieteille niin herkullisen ominaista – ja koukuttavaa!
Illan onnistumista kuvastaa sekin, ettei kenelläkään ollut kiirettä pois, vaan demonstrointi jatkui ja jatkui eikä kaikkia kokeita edes ehditty vielä nähdä. Niiden vuoro tuleekin syksyllä MAOL Helsingin kerhon järjestämässä syyskoulutuspäivässä!
Tervetuloa kaikki joukolla mukaan ja iloisiin tapaamisiin myös ensi syksynä isommissa puitteissa!
Kiitos Kalle ja kaikki osallistujat!
“Kiitos upeille tiedetutoreillemme!”: sanovat tiedetutorohjaajamme Emma ja Anne Maria
Teitte tapaamisestamme iloisen ja mieleenpainuvan!
Teksti: Oskari Zuccaro ja Anne Maria Mäkelä Kuvat ja videot: Anne Maria Mäkelä ja Henna Perätalo Taitto: Emma Savonen
tiedetutortoiminta etu-töölön lukiossa 