DNA:n eristäminen suun limakalvon soluista

Raportti: Iiro Juntunen

DNA määrää, miltä kaikki elävä näyttää ja minkälaisia ominaisuuksia niillä on.

Meillä kaikilla ihmisillä on yksilöllinen DNA.  Sen vuoksi me näytämme erilaisilta. Tässä työssä erotin DNA:n suun limakalvon soluista biologian BI5-kurssin kokeellisella tunnilla.

Aloitin tutkimuksen merkitsemällä paperille paikat kahdelle mittalasille. Laitoin mittalasiin 1 n. 0,75 dl vettä ja sekoitimme sen joukkoon puoli teelusikallista ruokasuolaa ja tipan astianpesuainetta. Pesuainetta tarvittiin rikkomaan solujen rasva-aineista koostuva solukalvo sekä tumakotelo. Ruokasuolan tehtävänä oli sitoa itseensä solun muut aineet, jotta nimenomaan DNA saataisiin näkyviin miltei sellaisenaan.  

Aloitin DNA:n eristämisen purskuttamalla suussani vettä n. 30 sekunnin ajan puhdistaakseni suun. Suun puhdistamisen jälkeen pureskelin suun sisäpintoja kevyesti, minkä jälkeen otin uudelleen vettä suuhuni ja purskuttelin n. 30 sekunnin ajan. Tein tämän, jotta sain suun limakalvojen soluja talteen veden mukana. Syljin suussa olevan veden mittalasiin 2, minkä jälkeen kaadoin sitä n. 2 cm:n kerroksen koeputkeen. Laitoin  koeputkeen myös vesi-suola-pesuaineliuosta niin, että koeputkessa oli yhteensä n. 3 cm nestettä. Nesteiden yhdistämisen jälkeen kääntelin  koeputkea varovasti. Näin nesteet sekoittuivat mutta saippua ei vaahtoutunut. Opettaja kaatoi liuoksen päälle varovasti jääkylmää alkoholia siten, että nestettä oli yhteensä 6 cm. Odotin noin minuutin ajan DNA:n erottumista alkoholikerroksen ja vesi-pesuaine-suolakerroksen välissä. Toistin tutkimuksen kolme kertaa ja sain kolmannella kerralla DNA:n erottumaan rihmamaisena alkoholikerrokseen. Tämän jälkeen sain vielä mahdollisuuden tutkia DNA:ta mikroskoopin avulla.

Ohessa on kuvia työn vaiheista ja viimeisenä on mikroskooppikuva eristämästäni suun limakalvon solujen DNA:sta.

 

Tiedetutorit avoimissa ovissa ja vanhempainillassa

Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin vanhempainilta järjestettiin Etu-Töölön lukiossa keskiviikkona 18.1. 2017.  Ennen yhteisen tilaisuuden alkamista opiskelijat esittelevät lukiomme yrittäjyyskursseja ja projekteja 1. kerroksen ala-aulassa.

Tiedetutorit olivat myös mukana ja esittelivät toimintaamme hienosti niin ständillä ala-aulassa kuin vanhemmillekin luokkahuoneessa. Opettajana ja heidän ohjaajanaan oli ilo olla mukana illassa.

Samana päivänä 18.1., edellisenä keskiviikkona 11.1. sekä torstaina 26.1. lukiossamme järjestettiin Avoimet ovet. Tuolloin 9-luokkalaiset vanhempineen olivat tervetulleita vierailemaan koulussamme ja tutustumaan toimintaamme. Edustimme parhaamme mukaan!

Toivommekin, että mahdollisimman monet uudet opiskelijat kiinnostuivat tarjonnastamme ja lukiostamme mahdollisena paikkana jatkaa opintoja.

 

tiedetutoritpystykuva

Tiedetutorit ovat valmiina standilla vastaanottamaan vieraat. “Tiedetutor-tykitystä Tylyn tyyliin!”

 

Pajapäivä 8.12.

Joulukuussa, 8.12.2016, oli koulussamme pajapäivä, jossa tiedetutorit järjestivät ohjelmaa luonnontieteistä kiinnostuneille opiskelijoille.

pajapaivaryhmakuva

Demonstroimme kolme kemian työtä. Ensimmäiseksi Oskari, Kaarlo, Emil ja Juuso demonstroivat vetykaasun valmistusta pneumaattisen ammeen avulla. Vetyä (H2) valmistettiin suolahaposta (HCl) ja sinkkirakeista (Zn). Vety kerättiin pulloon ja siitä tehtiin vetyraketti.

pajapaivavedynvalmistusleikattu

Myöhemmin tehtiin myös koe, jossa vetykaasu johdettiin pesuaineeseen, johon oli lisätty vettä. Näin syntyi vetykuplia, jotka kerättiin kädelle ja sytytettiin tulitikulla, jolloin kuplien vetykaasu paloi näyttävästi.

Sen jälkeen Linda, Anni ja Saana tekivät laavalamppukokeen, jossa laitettiin erlenmeyer-pulloon ensiksi rypsiöljyä, sitten suolahappoa, joka tiheämpänä ja öljyynliukenemattomana painui öljykerroksen alapuolelle. Tämän jälkeen laitettiin muutama tippa väriainetta ja lopuksi marmoria (kalsiumkarbonaattia CaCO3). Karbonaatti hajosi hiilidioksidiksi (CO2), joka tuotti laavalamppuun ”liikkeen”.

pajapaivalaavalampunvalmistelu

pajapaivalaavalamppuleikattu

Elefantin hammastahna oli viimeinen demonstraatio, jonka myös Anni, Linda ja Saana esittelivät. Siinä astian pohjalle kaadettiin aluksi vetyperoksidia (H2O2 ) ja sen päälle nestemäistä pesuainetta. Lopuksi laitettiin mangaanidioksidia (MnO2). Sitten tapahtui vetyperoksidin katalysoitu hajoamisreaktio, jossa “hammastahnaa” vyöryi astiasta happikaasun (O2) avulla.

elefantinhammastahnak

Lopuksi kaikki pajaosallistujat saivat rakentaa statiivista, kourista, kolveista ja karamellivärinesteistä koostuvan joulukuusen. Kuusemme sai koristusnauhakseen molekyylimallinnuspalloista tehdyn ketjun.

Kiitos kaikille osallistujille!

pajapaivajoulukuusenrakennus

pajapaivajoulukuusi