Oletko ajatellut, että ihmisen analysoiminen ja mittaaminen vaatii valtavan paljon tutkimusta sekä fysiikan ilmiöiden ymmärrystä? Mikäli lääketiede ja kehitystyö kiinnostavat, kannattaa ehdottomasti opiskella fysiikkaa ja matematiikkaa, kuten myös kemiaa ja biologiaa. Teknisten mittausten kannalta fysikaalisten ilmiöiden ymmärrys, mittaamisen ja mallintamisen luonne, virhe- ja luotettavuusanalyysit, ohjelmointitaidot, uuden ihmettely ja kokeilu sekä innovointi ovat aivan oleellisessa osassa.
Tiedetutoreilla ja fy8-kurssilaisilla oli kunnia päästä tutustumaan Suomessa tehtävän huippututkimukseen Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulun Health Factoryyn ja tietoliikenneosastolle 24.4.2018. Health Factoryssa Lauri Palvan johdolla meille esiteltiin emeritusprofessori Raimo Sepposen ideoimaa terveystuolin prototyyppiä, jossa yhteen tuoliin integroituna verenpaine-, EKG-, happisaturaatio sekä rasva-arvomittarit yhdessä vaa’an kanssa toimisivat mm.vanhusten voinnin ja peruskunnon seurannassa. Idea “yksi tuoli vanhuksen luokse, kaikki terveysarvojen seurantatulokset kerralla samaan seurantatietokantaan” on hyvin käyttäjäystävällistä. Tutustuimme myös jo kaupallisessakin tuotannossa olevan potilasmonitorointilaitteen yksittäisiin komponentteihin sekä olimme aivan uuden äärellä, jossa muuttuvan magneettikentän avulla pyrittiin saamaan aikaan valoärsykkeitä verkkokalvolle ja tätä kautta löytämään muuttuvan magneettikentän aiheuttama vaste aivoissa, mistä ehkä jonain päivänä ymmärrettäisiin muistisairauksien luonnetta.
Kuvat 1-3. Health Factoryn potilasmonitori, terveystuoli ja induktiosilmukka muuttuvan magneettikentän aikaansaamiseksi. Kuvat H.Ylä-Mella
Korkeakoulussa tutkimuksen ja kehityksen ohessa opetus on tärkeässä roolissa. Vaikka kandivaiheen perusopinnot ovatkin liki yhtenevät, maisterivaiheessa samallakin osastolla opiskelevat syventyvät kuka mihinkin mielenkiintoiseen osa-alueeseen eikä näin ollen Aaltoon tuleva opiskelija etukäteen tiedä, mitä mielenkiintoista päätyy tutkimaan tai minne valmistumisen jälkeen sijoittuu. Yhteistä kaikille kuitenkin on tekniikasta innostunut avoin mieli ja samat taustalla olevat fysikaaliset ja matemaattiset faktat eri tavoin sovellettuna.
Opiskelijamme pitivät erityisen paljon tietoliikennetekniikan osaston vierailusta TUAS-talolla, jossa Mika Nupponen ja Viktor Nässi innostuneesti esittelivät opiskelua Aallossa ja sitä, miten paljon Suomi todella tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa tietoliikennetekniikan osaajia. Opiskelijoille tuli myös hyvin selväksi, että osaajille on töitä, mutta osaaminen on hankittava eli töitä sen eteen on tehtävä jo opiskeluaikana.
Opetus- ja tutkimuslabra, jossa Viktor esitteli asiantuntevasti erilaisia antenneja ja tiedonsiirtoa, oli vaikuttava. Pinta-alaltaan (ja tilavuudeltaan) huone oli pieni siihen nähden, mitä kaikkea siellä tutkittiin, millaista dataa siellä voitiin vastaanottaa, moneenko kerrokseen pöytien yläpuolelle rakennettuihin hyllyihin analyysilaitteet oli koottu. Yksin oskilloskooppien määrä oli valtava! Sähkölaitteiden yhteisteho oli 24kW! Siinä sitä riittää jäädytettävää. Energiatehokkuus onkin yksi haaste kestävän kehityksen kannalta. Tämä labra toimii erinomaisena malliesimerkkinä opetus- ja tutkimustyön järkevästä kulkemisesta käsi kädessä: tutkimukseen hankittuja laitteita käytetään alusta asti myös opiskelijoiden opetuskäytöön! Näin myös he oppivat uusinta uutta ja ovat ajan hermolla alusta asti. Monet opiskelijat ovat opinnäytetöinään opetelleet laitteiden käyttöä sekä kirjoittaneet niihin hyvin seikkaperäiset käyttöohjeet varsinaisen tutkimuksensa ohella. Tätä labraa on tultu käyttämään ulkomaisista yliopistoista asti.
Kuvat 4-6. Tietoliikennelabran tunnelmia. Kuvat: S.Khavari & H.Ylä-Mella
TUAS-talon aulassa voi kuka tahansa käydä tutustumassa sähkötekniikan korkeakoulun historianäyttelyyn, jossa on esitelty mm. Suomen magneettikuvauslaitteiston kehitystä (uraauurtavaa kehitystyötä Otaniemessä jo 1970-luvulla). Näyttelyalueelta löytyy myös Aalto-1-satelliitit 1:1 -malli. Kakkoskerroksen käytävänäyttelyalueelle oli koottu sähkötekniikan opiskelijoiden ensimmäisen vuosikurssin elektroniikan töitä: 3D-printterillä tehdyt osat itse suunnitelluissa Arduinoilla ohjattavissa roboteissa!
Kuvat 7&8. TUAS-talon aulan Sähkötekniikan Korkeakoulussa kehitettyjen laitteiden historiakatsaus, kuten Aalto-1 -satelliitin mallikappale. Kuvat: H.Ylä-Mella
Kuvat 9&10. Sähkötekniikan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden harjoitustöitä Arduino-alustalla ohjelmoituja 3D-printterillä tulostettuja itse suunniteltuja robotteja. Kuvat: S.Khavari ja H.Ylä-Mella
Jälleen on päästy näkemään hienoja, uusia, monimutkaisia asioita sekä motivaatiota ja voimia kerätty arkiseen pakerrukseen vielä näin kesän kynnyksellä. Kiitos kaikille!
tiedetutortoiminta etu-töölön lukiossa 