H.U.P.S! – tiedemusikaali

H.U.P.S! – tiedemusikaali 30.5. ja 1.6.2016

Komedia, scifi, draama, kauhu, seikkailu, farssi – vai kaikkea tätä?

Tiedetutorit esiintyivät eduksensa ilmiöjaksomme H.U.P.S – musikaalissa. Tiedetutorit pääsivät aikamatkaamaan tiedettä ja tulevaisuutta ilmentävään musikaaliin yhdessä musiikin ja ilmaisutaidon opiskelijoiden kanssa. Tapahtumat vyöryivät nykyhetkestä antiikin uteliaan Kreikan kautta “Trumpin tietämättömyyden tulevaisuuteen”.

tiedemusikaalinsavukuva

oligosakkaridikerronta

Mainokset

MilleniumX- Kaapelitehtaalla ja Millenium-palkitun, tutkija Arnoldin, yleisöluennolla

MilleniumX- tapahtumassa oli lukiolaisille suunnattu Åbo Akademin, Tampereen teknillisen yliopiston sekä Aalto-korkeakoulun tutkijoiden hyvään elämään, tieteeseen ja tulevaisuuteen liittyvien energiainnovaatioiden pitchaustilaisuus 20.5.2016 Kaapelitehtaalla. Kuulimme mm. bakteerien uudelleenkoodauksesta, aurinkokennoista, hiilinanoputken valmistuksesta sekä käyttömahdollisuudesta polttokennojen katalyytteinä. Aurinkovoimaloilla voitaisiin tehdä ekologisesti energiaa polttokennoissa poltettavan vedyn valmistamiseen vedestä sekä juomaveden puhdistuksesta.

Tuleva tiedetutorimme, Jenni Turunen, kertoi fy3-kurssilaisille idearikkaasti ja innostuneesti siitä, mitä kaikkea paikan päällä pääsi näkemään ja kokemaan. Hyvä elämä, tiede ja tulevaisuus  -jaksomme kolme isoa ilmiötä liittyivät loistavasti tähän tapahtumaan.

MilleniumX

Vuoden 2016 Millenium-palkittu Frances Arnold kertoi suurelle yleisölle suunnatusta, Evoluutioon liittyvästä tutkimuksestaan Aalto-yliopistolla 25.5.2016. Oli upeaa päästä kuuntelemaan tällaista huippuluentoa.

Vierailu yliopistolle Dyna-miittien röntgensäteilyluennolle 18.5.2016

Muutama Tylyn fysiikka7-kurssin opiskelijoista sekä tiedetutoreita pääsivät osallistumaan Dyna-Miittien yliopistoluennolle, jossa kerrottiin röntgensäteilystä ja miten sitä käytetään rikosten tutkimisessa. Luennon vetäjänä toimi yliopiston opiskelija, joka osasi selittää asiat hyvin. Vierailu syvensi myös meidän tämän hetkistä fysiikan opiskelua.

röntgenluennollaDynamiitit05_2016

Kuva 1. Röntgensäteilyn teoriaosuus.

Kaikki varmasti tietävät, että röntgensäteilyä käytetään röntgenkuvauksissa sairaaloissa. Se on sähkömagneettista säteilyä, joka voi läpäistä eri pintoja ja materiaaleja monia muita säteilyjä paremmin. Sitä voidaan käyttää myös rikosten tutkimisessa merkittävällä tavalla. Röntgensäteily kertoo materiaalista hyvin paljon. Esimerkiksi jos rikosalueelta löytyy kenkä, voidaan selvittää, missä kaikilla alueilla sillä kengällä on kävelty. Toisena esimerkkinä oli, että jos epäillään maalauksen olevan väärennetty, voidaan sitäkin selvittää röntgensäteilyn avulla ilman vaurioittamatta maalausta lainkaan.

röntgensäteilytettyjäliuskoja

Kuva 2. Konkreettinen osuus: konkreettinen yhdistelytehtävä röntgensäteilytetyillä paperiliuskoilla.

Tehtävänämme oli yhdistää kuvassa (oikealla) olevat paperiliuskat niiden alla olevaan paperiin ja katsoa mitkä sopivat keskenään toisiinsa. Liuskat kuvasti kukin omaa ainetta ja paperin jokainen sarake omaa seosta. Paperin jokaiseen sarakkeeseen sopi ainakin yksi tai useampi luiska. Liuokset ja aineet, olivat kummatkin röntgensäteellä kuvattuja. Toiset paperiliuskat (vasemmalla) kuvasivat samanlaisia rautalankoja, jotka olivat leikattu eri välineillä. Rautalankojen pintoja oli kuvattu röntgensäteillä. Meidän piti verrata liuskoja keskenään ja siten päätellä, mitkä langat oli leikattu samalla välineellä.

 

Luennolla oli vain vähän porukkaa ja meitä tylyläisiä oli siellä eniten. Hyvä me! Saimme itsekin tehdä siellä tehtäviä, jotka auttoivat meitä ymmärtämään kyseistä hankalaa aihetta paljon paremmin. Luento ei myöskään ollut tylsä, vaan tunnelma oli hyvin rento ja positiivinen.

Teksti ja kuvat: Shuhda Abdi ja Khaula Mahdi.

 

Space Technology seminar – ajankohtaista avaruusteknologiatietoa Aalto-yliopistolla 7.4.2016

Aalto1_Maa_takana_lores

Kuva 1. Aalto-1 satelliitti avaruudessa. Lähde: Aalto-1 / Aalto-yliopisto (http://www.aalto1.fi/multimedia.html)

Olin Space on stage – seminaarissa. Menin kuuntelemaan uusimmat englanninkieliset uutiset avaruusteknologiasta Euroopan avaruusjärjestön (ESA) pääjohtaja Johann-Dietrich Wörneriltä ja Aalto-yliopiston asiantuntijoilta. Erityisen mielenkiintoiseksi ja ajankohtaiseksi seminaarin tekee tieto ensimmäisen suomalaisen Aalto-1 -satelliitin suunnitellusta avaruuteen lähettämisestä touko-kesäkuussa 2016.

Aluksi Aalto-yliopiston varapresidentti Tuija Pulkkinen kertoi  Aalto-yliopistosta ja sen historiasta, joka oli todella kiinnostavaa. Sen jälkeen ESA:n pääjohtaja puhui driving space 4.0:sta, saumattomasta innovaatioketjusta. Hän kertoi, miten uusi antenni on sijoitettu Länsi-Australiaan, New Norciaan. Antennia käytetään kommunikoimaan rakettien ja uusien satelliittien kanssa, koska olennainen tehtävä kaikkien ESA:n seuranta-asemilla on kommunikointi avaruusalusten kanssa lähettämällä komentoja ja vastaanottamalla tieteellisiä tietoja. Wörnerin jälkeen esiintyi RUAG Space Finlandin toimitusjohtaja Harri Lähti. Hän puhui aluksi siitä, miten suomalainen avaruusteollisuus on kehittynyt tähän päivään tultaessa ja että suomalainen avaruusteollisuus on toimittanut tuotteitaan ja palvelujaan yli 40 satelliitin ohjelmaan 30 vuoden aikana. Hän puhui myös Suomen ja Euroopan avaruusteollisuuden yhteistyöstä.

Tämän jälkeen kävimme happihypyllä. Seminaarissa oli todella hienoja julisteita ja ständejä (valitettavasti niistä en saanut kuvia). Siellä tutustuin myös yhteen todella kivaan opiskelijaan. Hän opiskelee Aalto-yliopistossa automaatio- ja informaatioteknologia-alalla. Hän sanoi, että on aina toivonut pääsevänsä sille alalle ja ylipäätänsä yliopistoon ja lopulta onnistuikin kahden yrityksen jälkeen. Se kertoo sen, ettei missään nimessä kannata luovuttaa. Hän oli myös kiinnostunut luennosta yhtä paljon kuin minä ja puhuimme tauolla, kuinka avaruuteen meneminen olisi unelma meille, jos se olisi mahdollista.
Lopuksi esiintyivät vielä Aalto-yliopiston Joni Tammi kertoen avaruustutkimuksesta Metsähovin observatoriosta ja Jaan Praks Aalto-1 -satelliitin kehittelystä vuodesta 2010 alkaen. Kuusivuotisessa projektissa on ollut mukana noin sata opiskelijaa, joista kymmenet ovat tehneet eritasoisia korkeakoulututkintoja asiaan liittyen.  Esittelyissä saatoin aistia yhteistyön ja ideoinnin sekä oppimisen iloa ja onnistumista! Laukaisuhetki lähestyy! 

luentokuvaKhaulaSatelliittiluento

Kuva 2. ESA:n pääjohtaja Wörnerin luennolla. Kuva Khaula Mahdi.

 

nimikylttiKhaulaSatelliittiluento

Kuva 3. Tässä on kiva kuva minun nimilapustani! xD Kuva Khaula Mahdi

Mukana MAOL Helsingin kerhon fysiikan demonstraatioillassa

SONY DSC

Kun vesi kaareutuu, myös valo kaareutuu virtaavan veden mukana. Valo kokonaisheijastuu.

Fysiikan lehtori Kalle Vähä-Heikkilä Lauttakylän lukiosta, Huittisista, kävi koulullamme 22.3.2016 esittelemässä fysiikan ja myös vähän kemian demonstraatioita. Esitystä olivat myös katsomassa 12 MAOL-Helsingin ja Espoon kerhon jäsentä (mukaan lukien opettajamme Anne Maria Mäkelä ja Hanna Ylä-Mella). Demonstraatioita yhdistivät materiaalien melko helppo saatavuus ja alhainen hinta – kallein väline oli ehkä 47 euroa maksava plasmapallo. Demot liittyivät pääosin sähköoppiin, mutta osa niistä liittyi ääneen ja lämpöön, esim. Hedronin putki. Se on avonainen, suora metalliputki, jonka sisällä on tiheää metalliverkkoa. Tätä putkea lämmitettäessä kuuluu ääni, kun se otetaan pois liekiltä.

Illan aikana saimme vinkin, miten helposti kotona voisi tehdä plasmaa. Tämä lyhytikäinen plasma voidaan tehdä laittamalla palavaan kynttilään tai viinirypäleeseen palamaan kaksi tulitikkua pystyyn (erikseen toisistaan). Tämä “kyhäelmä” rakennetaan Pyrex-lasin alle. Mikä tahansa lasi käy, mutta Pyrex-lasi kestää syntyvän lämmön kaikkein parhaiten. Tämä pistetään mikroon ja mikro päälle. Palamisesta syntyneen kaasun pitäisi syttyä yhtenäisenä juovana tietyn ajan kuluessa. Erityishuomiona Kalle kertoi, että mikron tulisi olla tehokas – yli 650 wattia.

Tiedetutorina minä (Iiro) pääsin myös tekemään kokeen Kallen kokeiden välissä. Kokeessa oli kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa valmistin ammoniakkia. Tämä saatíin aikaan laittamalla koeputkeen ammoniumkloridia ja natriumhydroksidia. Reaktiota nopeutettiin pienellä määrällä vettä, joka sai aineet liukenemaan ja reagoimaan nopeasti. Reaktioseos alkoi kuplia voimakkaasti ja siitä kehittyi ammoniakkikaasua, joka ilmaa kevyempänä saatiin kerättyä alassuin olevaan pyöreäpohjaiseen kolviin. Koeputken pohjalle jäi natriumkloridia ja vettä.

ammoniakinvalmistusreaktio

Sitten siirryttiin toiseen osaan, jossa alassuin, täynnä ammoniakkikaasua olevaan kolviin laitettiin ohuen kapillaariputken lävistämä korkki. Tämä kolvi upotettiin veden alle (jossa oli fenoliftaleiinia). Vesi nousi kapillaariputkea pitkin kolviin, jossa ammoniakki alkoi liueta siihen, muodostaen kolvin yläosaan tyhjiön. Tällöin vesi suihkusi nopeasti kolvin yläosaan liuottaen loputkin ammoniakista, jolloin fenoliftaleiini-indikaattori värjäsi liuoksen pinkiksi

ammoniakkisuihkunteko         ammoniakkisuihku Ammoniakkikaasun keräys                               Ammoniakin liukeneminen veteen      

Tämä kaasun nesteeseen tapahtuva nopea liukeneminen on mahdollista, koska vesi ja ammoniakki ovat hyvin samankaltaisia; ne ovat molemmat pieniä ja poolisia molekyylejä joiden välissä on vetysidoksia.  

Kuvat kertokoot lisää hienoista illan demoista:

SONY DSC

Taikatölkissä on juuri oikea määrä nestettä, jolloin se pysyy tasapainossa, vaikka onkin kallellaan.

       

SONY DSC

Coca-Coca -juomien sokerimäärien demonstroimista: Coca Colassa on eniten sokeria, joten se on raskaampaa kuin Coca Cola Light ja Zero.

    

SONY DSC

Makkaran paistoa sähköllä – nopeaa ja sopivan vaarallista.

 

suolakurkku

Suolakurkkuhehkulamppu: kestää noin kaksi sekuntia  ennen kuin se on pakko sammuttaa tulipalon uhalla.

SONY DSC

Plasmapallon säteilyllä toimiva valo.

SONY DSC

Appelsiinimehulla toimiva kello oli jo aika paljon iltaa lopettaessamme.

Haluamme kiittää Kalle Vähä-Heikkilää hänen vierailustaan ja upeista demoista. Kiitos myös jokaiselle vieraalle läsnäolostanne. Oli ilo saada teidät mukaan. Kiitos hyvin paljon ja hyvää kevättä.