Taitaja2017 -messuilla 17.5.2017

Taitaja2017-messuilla Messukeskuksessa upeat tiedetutorimme kertoivat tämä vuoden toiminnastaan sekä esittelivät messuja varten videoimiaan kemian demonstraatioita.

ryhmakuvataitajatmessuilta

Tiedetutorit valmiina messupäivään!

Tiedetutor-opiskelijamme valmistivat vetykaasua sinkistä ja suolahaposta ja keräsivät kaasun talteen pneumaattisen ammeen avulla. Vedyn  jatkoreaktio ilman hapen kanssa oli  näyttävä.

Juustoa valmistui juoksuttimen avulla ja sokerista jäi jäljelle hiiltä rikkihappolisäyksen jälkeen. Norsun hammastahna-  ja “happipylväs”-demonstraatioissa tiedetutorit nopeuttivat vetyperoksidin hajoamista hapeksi ja vedeksi mangaanidioksidin avulla. Mangaanidioksidi on tässä reaktiossa osoittautunut oivaksi katalyytiksi.

Laavalampun tiedetutorit saivat toimimaan poretabletin avulla. Yksinkertaisuudessaan lamppu toimi yllättävänkin näyttävästi.

Erään ilmiötyön osana opiskelijamme videoivat myös maitosokerin eli laktoosin, hajottamisen laktaasientsyymin avulla. Pilkkoutumistuotteet ovat glukoosi ja galaktoosi.

Taitajat-messujen toiminnalliseksi osuudeksi, yleisön osallistavaksi tehtäväksi tiedetutorimme valitsivat “keinolumen” valmistamisen. Tämän tehtävän he myös videoivat.  Työtä varten he availivat näppärin sormin pienten lapsosten vaippoja ja etsivät ja keräilivät niistä talteen  pienen pienet granulat, joiden vedenimemiskyky on valtava. Kun nämä granulat siis pääsevät kosketuksiin veden kanssa, ne turpoavat. Niiden tilavuus moninkertaistuu hetkessä ja lasiastiassa efektinä on lumimainen, loskamainen aine.

Paikan päällä messuilla tiedetutorit määrittivät äänen nopeutta alumiinissa vinguttamalla alumiiniputkea etanoliin kostutetun paperin avulla. Tämä korkea, kuitenkin kuultava taajuus mitattiin mikrofonilla ja analysoitiin koulussa oppitunneillakin käytettävällä LoggerPro-mittauslaitteistolla. Fourier-analyysistä saadusta taajuudesta laskettiin seisovan aaltoliikkeen avulla äänen nopeus.

Innostus tieteen tekemiseen kasvaa itse tekemällä! Yhdessä syntyy uusia hienoja ideoita. Oppiminen  ja ilo vahvistuvat!

Pulmaariopajat – tiedetutorien uudet haasteet

Toukokuun alussa  (5.5.2017) pidimme informaatiotilaisuuden uusille, tuleville tiedetutoreille. Mukana oli osa nykyisistä tiedetutoreista ja olimme kutsuneet myös kaksi vierasta – Outi Junnon Helsingin kaupunginkirjastosta ja Jenni Räsäsen Helsingin yliopistolta – keskustelemaan kanssamme.
tiedetutorryhmakuva_esittelytilaisuus

Kuva 1. Nykyiset tiedetutorit kertoivat, mitä tiedetutorointi on ja mitä kaikkea he vuoden aikana ovat tehneet ja oppineet.

Tiedetutorimme esittelivät toimintaamme ja tiedetutor-nettisivustoa uusille, asiasta kiinnostuneille opiskelijoille ja vieraillemme. Tiedetutorit jakoivat kokemuksiaan, kertoivat, millaisia tehtäviä kukin heistä oli suorittanut, millaisiin tapahtumiin osa heistä oli osallistunut ja niistä raportoinut sekä, mitä kaikkea kuluvan kevään aikana on tulossa vielä. Tulevista tapahtumista he mainitsivat esimerkkinä ns. Taitajat-messut, jotka järjestetään Messukeskuksessa. Tähän messutapahtumaan tiedetutorit ovat valmistautuneet innokkaasti. Heidän vuoronsa edustaa lukiotamme messuilla on keskiviikkona 17.5.2017. Tästä kirjoitamme myöhemmin lisää.

pulmaariojennijaouti

Kuva 2. Jenni Räsänen Helsingin yliopiston LUMA-tiedekasvatuskeskuksesta sekä Outi Junno Töölön kirjastosta esittelivät ensi syksyksi suunniteltua Pulmaarioyhteistyötä.

Vieraamme, Pulmaario-pajojen matematiikkaohjelmasta vastaava Jenni Räsänen Helsingin yliopistosta, LUMA -tiedekasvatuskeskuksesta  ja hankkeen koordinaattori Outi Junno Töölön kirjastosta esittelivät nykyisille ja uusille tiedetutoreille sekä meille ohjaajille uutta, mainiota yhteistyömahdollisuutta yliopiston ja Töölön kirjaston kanssa. Tiedetutoriemme on tarkoitus ohjata pieniä, n. 9 – 13 -vuotiaita tyttöjä ja poikia ongelmien ratkaisussa yhdessä yliopisto-opiskelijan ja kirjastohenkilön kanssa.

Pulmaario-pajat ovat uusi konsepti, joka on tuonut  pääkaupunkiseudun kirjastoihin maksuttomia matematiikan ja ohjelmoinnin työpajoja lapsille ja nuorille. Pajoissa on seivästetty vaahtokarkkeja – tällaisen harjoituksen myös tiedetutorimme tekivät – ratkottu salauksia, koodattu ja tutustuttu ohjelmointiin. Ongelmanratkaisutehtävät käsittelevät erilaisia teemoja, esimerkiksi avaruus ja salapoliisityö.

SONY DSC

Kuva 3. Jenni esittelee säännöllisiä avaruuskappaleita, joita pajassa opitaan rakentelemaan.

Hanke poistaa ennakkoluuloja matematiikkaa, ohjelmointia ja kirjastoja kohtaan. Pulmaariossa lapsen näkemys omasta itsestä oppijana muuttuu realistisemmaksi – positiivisemmaksikin ja lapset löytävät uusia kavereita matematiikan ja ohjelmoinnin kautta. Toiminta tukee myös tietoyhteiskunnan kansalaistaitojen oppimista hankkeen koordinaattorin, Outi Junnon mukaan.

Pulmaario-pajat kehittävät monia elämässä vaadittavia taitoja. Lapset oppivat ongelmanratkaisutaitoja ja yhdessä toimimista  Pulmaario-pajojen matematiikka-ohjelmasta vastaavan Jenni Räsäsen mukaan.

Pulmaario-ohjaajina on toiminut innokkaita matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen opiskelijoita Helsingin yliopistosta, mutta tavoitteena on osallistaa ohjaukseen myös kirjaston työntekijöitä. Tarkoituksena on saada mukaan lisäksi tiedetutoreitamme ja aloittaa Pulmaario-pajatoiminta tulevalla syyslukukaudella.  

jennijatiedetutor

Kuva 4. Pulmaarion vetäminen voisi olla yksi osa ensi vuoden tiedetutor-kurssia.

Jennijatutkimus

Kuva 5. Projekti on osa Jennin omaa väitöskirjatutkimusta, johon opiskelijammekin pääsevät näin osallisiksi.

Toivommekin mukaan innostuneita tiedetutoreita ohjaajiksi Pulmaariopajoihin!

Tervetuloa joukolla mukaan ohjaamaan ja oppimaan!

Pulmaario-pajat järjestää Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen osana toimiva matematiikan oppimisen resurssikeskus Summamutikka sekä tietojenkäsittelytieteen oppimisen resurssikeskus Linkki yhteistyössä pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kanssa. Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.

tervetuloaKumpulaan

Kuva 6. Yhteistyö on voimaa ja tiedetutorimme toivotettiin tervetulleiksi vierailemaan Helsingin yliopiston Kumpulan kampukselle!

DNA:n eristäminen suun limakalvon soluista

Raportti: Iiro Juntunen

DNA määrää, miltä kaikki elävä näyttää ja minkälaisia ominaisuuksia niillä on.

Meillä kaikilla ihmisillä on yksilöllinen DNA.  Sen vuoksi me näytämme erilaisilta. Tässä työssä erotin DNA:n suun limakalvon soluista biologian BI5-kurssin kokeellisella tunnilla.

Aloitin tutkimuksen merkitsemällä paperille paikat kahdelle mittalasille. Laitoin mittalasiin 1 n. 0,75 dl vettä ja sekoitimme sen joukkoon puoli teelusikallista ruokasuolaa ja tipan astianpesuainetta. Pesuainetta tarvittiin rikkomaan solujen rasva-aineista koostuva solukalvo sekä tumakotelo. Ruokasuolan tehtävänä oli sitoa itseensä solun muut aineet, jotta nimenomaan DNA saataisiin näkyviin miltei sellaisenaan.  

Aloitin DNA:n eristämisen purskuttamalla suussani vettä n. 30 sekunnin ajan puhdistaakseni suun. Suun puhdistamisen jälkeen pureskelin suun sisäpintoja kevyesti, minkä jälkeen otin uudelleen vettä suuhuni ja purskuttelin n. 30 sekunnin ajan. Tein tämän, jotta sain suun limakalvojen soluja talteen veden mukana. Syljin suussa olevan veden mittalasiin 2, minkä jälkeen kaadoin sitä n. 2 cm:n kerroksen koeputkeen. Laitoin  koeputkeen myös vesi-suola-pesuaineliuosta niin, että koeputkessa oli yhteensä n. 3 cm nestettä. Nesteiden yhdistämisen jälkeen kääntelin  koeputkea varovasti. Näin nesteet sekoittuivat mutta saippua ei vaahtoutunut. Opettaja kaatoi liuoksen päälle varovasti jääkylmää alkoholia siten, että nestettä oli yhteensä 6 cm. Odotin noin minuutin ajan DNA:n erottumista alkoholikerroksen ja vesi-pesuaine-suolakerroksen välissä. Toistin tutkimuksen kolme kertaa ja sain kolmannella kerralla DNA:n erottumaan rihmamaisena alkoholikerrokseen. Tämän jälkeen sain vielä mahdollisuuden tutkia DNA:ta mikroskoopin avulla.

Ohessa on kuvia työn vaiheista ja viimeisenä on mikroskooppikuva eristämästäni suun limakalvon solujen DNA:sta.

 

Tiedetutorit avoimissa ovissa ja vanhempainillassa

Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin vanhempainilta järjestettiin Etu-Töölön lukiossa keskiviikkona 18.1. 2017.  Ennen yhteisen tilaisuuden alkamista opiskelijat esittelevät lukiomme yrittäjyyskursseja ja projekteja 1. kerroksen ala-aulassa.

Tiedetutorit olivat myös mukana ja esittelivät toimintaamme hienosti niin ständillä ala-aulassa kuin vanhemmillekin luokkahuoneessa. Opettajana ja heidän ohjaajanaan oli ilo olla mukana illassa.

Samana päivänä 18.1., edellisenä keskiviikkona 11.1. sekä torstaina 26.1. lukiossamme järjestettiin Avoimet ovet. Tuolloin 9-luokkalaiset vanhempineen olivat tervetulleita vierailemaan koulussamme ja tutustumaan toimintaamme. Edustimme parhaamme mukaan!

Toivommekin, että mahdollisimman monet uudet opiskelijat kiinnostuivat tarjonnastamme ja lukiostamme mahdollisena paikkana jatkaa opintoja.

 

tiedetutoritpystykuva

Tiedetutorit ovat valmiina standilla vastaanottamaan vieraat. “Tiedetutor-tykitystä Tylyn tyyliin!”

 

Pajapäivä 8.12.

Joulukuussa, 8.12.2016, oli koulussamme pajapäivä, jossa tiedetutorit järjestivät ohjelmaa luonnontieteistä kiinnostuneille opiskelijoille.

pajapaivaryhmakuva

Demonstroimme kolme kemian työtä. Ensimmäiseksi Oskari, Kaarlo, Emil ja Juuso demonstroivat vetykaasun valmistusta pneumaattisen ammeen avulla. Vetyä (H2) valmistettiin suolahaposta (HCl) ja sinkkirakeista (Zn). Vety kerättiin pulloon ja siitä tehtiin vetyraketti.

pajapaivavedynvalmistusleikattu

Myöhemmin tehtiin myös koe, jossa vetykaasu johdettiin pesuaineeseen, johon oli lisätty vettä. Näin syntyi vetykuplia, jotka kerättiin kädelle ja sytytettiin tulitikulla, jolloin kuplien vetykaasu paloi näyttävästi.

Sen jälkeen Linda, Anni ja Saana tekivät laavalamppukokeen, jossa laitettiin erlenmeyer-pulloon ensiksi rypsiöljyä, sitten suolahappoa, joka tiheämpänä ja öljyynliukenemattomana painui öljykerroksen alapuolelle. Tämän jälkeen laitettiin muutama tippa väriainetta ja lopuksi marmoria (kalsiumkarbonaattia CaCO3). Karbonaatti hajosi hiilidioksidiksi (CO2), joka tuotti laavalamppuun ”liikkeen”.

pajapaivalaavalampunvalmistelu

pajapaivalaavalamppuleikattu

Elefantin hammastahna oli viimeinen demonstraatio, jonka myös Anni, Linda ja Saana esittelivät. Siinä astian pohjalle kaadettiin aluksi vetyperoksidia (H2O2 ) ja sen päälle nestemäistä pesuainetta. Lopuksi laitettiin mangaanidioksidia (MnO2). Sitten tapahtui vetyperoksidin katalysoitu hajoamisreaktio, jossa “hammastahnaa” vyöryi astiasta happikaasun (O2) avulla.

elefantinhammastahnak

Lopuksi kaikki pajaosallistujat saivat rakentaa statiivista, kourista, kolveista ja karamellivärinesteistä koostuvan joulukuusen. Kuusemme sai koristusnauhakseen molekyylimallinnuspalloista tehdyn ketjun.

Kiitos kaikille osallistujille!

pajapaivajoulukuusenrakennus

pajapaivajoulukuusi

Tislaus – demonstraatio Kemia 6 -kurssin tunnilla

Aluksi tutustuimme minkälainen tislauslaitteisto oikein on. Opettelimme kasaamaan laitteiston sekä opettelimme eri osien nimet. Kasasimme myös laitteiston harjoituksen vuoksi. Kasaamisen jälkeen myös esittelimme laitteiston muille kokeellisen kemian kurssin, Ke 6, opiskelijoille.

tislauslaitteistotiedetutorblogi

Tislauslaitteisto

 

Tislaus erotusmenetelmänä perustuu seoskomponenttien riittävän suureen kiehumispiste-eroon. Prosessissa tapahtuu kaksi peräkkäistä olomuodon muutosta – ensin höyrystyminen nesteestä höyryksi ja sitten tiivistyminen jälleen höyrystä nesteeksi.

Kun kahta tai useampaa ainetta sisältävää nestettä laitetaan tislauslaitteistossa kiinni olevaan tislauskolviin, alkaa ensimmäisenä höyrystymään aine, jolla on alhaisin kiehumispiste. Kiehumispisteen saavutettuaan aine alkaa höyrystymään, nousee putkea pitkin ja päätyy jäähdyttimeen, jossa se tiivistyy jälleen nesteeksi.

Jäähdyttimessä kaasu kylmenee ja tiivistyy nesteeksi, sillä jäähdyttimessä on kylmävesikierto. Tiivistynyt neste eli tisle tippuu trappiin. Trappia kutsutaan myös keräysastiaksi, joka on laitettu tislauslaitteiston toiseen päähän (ks. kuva).

Lämpötila pysyy vakiona, kunnes ensimmäinen aine on kaikki tislautunut. Sen jälkeen lämpötila hetkellisesti laskee ja alkaa sitten nousta, kunnes se vakioituu seuraavana tislautuvan aineen kiehumispisteeseen.  Seuraavana alkaa siis kiehumaan ja höyrystymään toiseksi alhaisimman kiehumispisteen omaava aine. Se tiivistyy Liebig-jäähdyttimessä nesteeksi ja tislautuu erilleen.

Saimme tutkittavaksi näytteen, joka sisälsi kahta komponenttia, jotka meidän tuli erottaa toisistaan ja kerätä eri trappeihin. Ensin alkoi höyrystyä aine, jonka kiehumispiste vakioitui 58oC:een ja toinen komponentti alkoi tislautua lämpötilan vakioiduttua 96oC:een. Tunnistimme komponentit asetoniksi kirjallisuusvertailun ja tuoksunsa perusteella. Toisena yhdisteenä olikin tuttu liuotin, vesi.

tilausvalokuvablogiin

Tislaus. Työn ohjaajina ja suorittajina toimivat tiedetutorit Emil, Oskari, Kaarlo ja Juuso.

Tutkijoiden yö

Syyskuun viimeisenä päivänä 300:ssa eri Euroopan kaupungissa järjestettiin Tutkijoiden yö -tapahtuma. Muutama tiedetutor yhdessä kahden opettajan kanssa suuntasivat perjantai-iltana Helsingin Observatoriolle tutustumaan näkymättömien hiukkasten maailmaan sekä kuulemaan avaruussäästä ja sen ennustamisesta.

Helsingin yliopiston hiukkasfysiikan tutkijoita oli kertomassa, miten näkymättömiä hiukkasia oikein voidaan havainnoida. Ilmatieteen laitoksen tutkijoita yhdessä yliopistotutkijoiden kanssa oli paikan päällä kertomassa avaruussään ennustamisesta sekä revontulien syntymekanismista. Kotimatkalla oli aivan pakko tähyillä taivaalle, josko revontulia nyt Helsingissäkin nähtäisiin, kuten Reykjavikissa. Tutkijat kertoivat myös aurinkotuulipurjeesta, jonka avulla avaruusluotaimet voisivat liikkua avaruudessa. Tämä suomalaisen Pekka Janhusen keksinnön idea oli sattumalta juuri samana päivänä pidetyn syksyn fysiikan ylioppilaskirjoituksen tehtävän 10 aihe.  

Upeita kuvia ja videomateriaali asiantuntijaselityksellä komeassa ympäristössä – voiko enempää toivoa?

Tiedetutor-toiminta polkaistiin käyntiin jälleen!

Syksyn 2016 tiedetutor-toiminta on käynnistynyt.  Uudet, innostuneet  ja muutamat kokeneetkin tutor-opiskelijat täyttivät luokkahuoneen ja esittelytuokion jälkeen saimme kuulla jo monia upeita ideoita ja projektien aiheita.

Päivän informaatiotilaisuudessa hahmoteltiin mielenkiintoisia syksyn vierailukohteita ja toiminnan organisoimista omassa lukiossamme.

Aiemmin tänä syksynä osa tiedetutoreista on ollut jo innokkaana ohjaamassa uusia lukiolaisia Fysiikka 1 -kurssin sähköisten kuvaajien piirtämisessä LibreOfficen Calc’lla.

Monipuolinen ja upeita ideoita sekä projekteja täynnä oleva syksy on varmasti tulossa!

tiedetutoraloitussyksy2016